Metsähallintoa korven kansan parissa : Metsähallituksen Ranuan hoitoalue vuosina 1905 - 1939

Graduni valmistui marraskuussa 2013. Käsittelin Oulun yliopiston historiatieteiden Suomen ja Skandinavian historian gradussa Metsähallituksen Ranuan hoitoaluetta vuosina 1905-1939. Ajanjakso kattaa hoitoalueen perustamisvuodesta seuranneet vuosikymmenet.
Gradu on luettavissa Oulun yliopiston sivuilla osoitteessa http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201312062030. Gradun valmistuminen vei noin vuoden. Aineiston kävin läpi kevään 2013 aikana (kts. aikaisemmat päivytykset). Kirjoittamisprosessi jakautui suurin piirtein kolmeen eri osaan. Huhtikuuhun mennessä olin kirjoittanut tekstistä noin neljänneksen, seuraava vaihe sijoittui touko-heinäkuulle ja kolmas vaihe syksylle. Loppuvaiheen kirjoittamista hidasti se, että toimin syyslukukauden 2013 opettajan sijaisena Ylitorniolla ja opettajantyö vei kaiken ajan elo-syyskuussa.
Olen vahvasti sitä mieltä, että tuollaiseen ja tuon laajuiseen arkistoaineistoon perustuva gradu valmistuu hyvin käyttämässäni ajassa. Loppujen lopuksi suurimmaksi ongelmaksi muodostui se, miten saada pois tekstistä päällekkäisyydet.
Tarkastajien lausunnossa gradu sai ansioita etenkin neitseellisestä aiheesta, perusteellisuudesta sekä havainnollisuudesta. Suurimmat ongelmat koskivat gradussa käytettyä kieltä, eikä siis niinkään sisältöä. Tämän palautteen otin mielelläni vastaan ja näin ollen tunnen, että olen onnistunut oikein mahtavasti urakassani.
Tammikuussa 2014 vein gradun painetut versiot Ranuan Metsähallituksen konttorille sekä Ranuan kunnan kirjastoon. Kirjastolla teos on kotiseutuaineistossa, mutta sitä voi myös lainata.

Kirjeitä, kirjeitä, kirjeitä - hankintoja ja tapaturmia

Viime viikon DJL-työni opponoinnissa nousi esiin muutamia huomionarvoisia seikkoja. Olin ajatellut, että noudattaisin käsittelyluvuissa hyvin tasaista alalukujen jakoa. Kuitenkin kun asiaa seminaarissa mietittiin olen tullut siihen lopputulokseen, että välissä alalukuja on pari ja välissä useampi. Asiasisältöhän se lopulta ratkaisee kuinka miten teksti jakaantuu. Päälukujen määrääkin saatan lisätä neljään.

Sisällöllisesti tekstistä ei ainakaan vielä löytynyt kovin paljon korjattavaa. Koska tutkimuskirjallisuutta on sen verran vähän, niin näen parhaaksi käsitellä osaa asioita vähän tarkemmin. Tämä tietysti jakaa kansan mielipiteitä, kuinka tarkasti asioita tulee selittää vai mennäänkö suurilla linjoilla. Joskus historiassa on vain tärkeää selittää asioita enemmänkin kuin perinpohjin.

Tällä hetkellä olen palannut arkistoon käymään läpi lopun materiaalin, jotta viimeistään vappuviikolla (ja vappuhan alkaa ensi viikolla) pääsisin jälleen kirjoittamisen makuun. Sillä kirjoittamisesta nauttii, kun on mieluisa asia mistä kirjoittaa. Kirjemateriaalia läpikäydessä huomasin, että metsäalalle tuli 1925 vuoden paikkeilla tapaturmalaki. Näin ollen tapaturman sattuessa työmiehet saivat jonkinasteista taloudellista turvaa sairasajaltaan. En ole kerinnyt pahemmin selvitellä kuinka kattava tapaturmaturva oli, mutta ainakin lääkärireissut Pudasjärven ja Oulun suuntaan maksettiin ja jonkinlaisia "kipurahoja" siltä ajalta, kun ei voinut työskennellä.

1920-luvun puolenvälin jälkeen pääsin myös hankintahakkuiden makuun. Ensimmäiset hankintahakkuut Ranuan hoitoalueella suoritettiin hakkuukaudella 1925-1926. Hankintahakkuiden tutkimsesta onkin nyt muodostunut erittäin mielenkiintoista. Tutkimustulokset ovat erittäin, ettenkö sanoisi jännittäviä, mutta olenkin mainostanut että ehkä gradun top-3 antia ne ainakin ovat. Sanotaanko näin, että Metsähallituksen omilla hankinnoilla oli niin positiivisia, kuin negatiivisiäkin vaikutuksia alueen toimijoille.

Palautin ensimmäisen käsittelyluvun. Opponointi ensiviikon tiistaina

Sain tälle aamua valmiiksi gradun ensimmäisen käsittelyluvun. Eipä siihen tullu tietenkään kaikki tarvittava mukaan. Puuttumaan jäivät mm. alaviitteet kustakin käsitellystä metsänhoitajasta, metsänhaaskaustaulukot ja hoitoalueen kartat. Täytyy niitä alkaa tässä tekemään piakkoin.

Muuten teksti oli tietysti erittäin mielenkiintoista ja koukuttavaa ja saa kaipaamaan loppuratkaisua.... :D

Mutta tosissaan otettuna, ensimmäiset luvut vähän hakevat muotoaan, mutta kyllä yli puolet oli sitten mainiota historiaa. Viimeiseen lukuun tuli vähän hakemalla haettua tavaraa. Ei siihen oikein pystynyt vastaamaan kunnolla läpikäydyn lähdemateriaalin perusteella, joten sitä tulee vielä parannella. Samaten muutoksia kaipaa ranualaisten metsänhaaskauksesta kertova alaluku. Metsähallituksen toimet haaskauksen estämiseksi sen sijaa oli hyvä pätkä.

Saahan sitä tietenkin ite näin arvioida omaa tekstiään. Pää tippuu sitten seminaarissa, jos tippuu. Loppuviikko taitaa mennä kahden muun käsittelyluvun suunnittelussa. Maanantaina taidan mennä arkistoon katselemaan mitä sitä taas löytyisi. Käyn alkuun loput kirjeet läpi ja alan rakentelemaan kuvaa Metsähallituksen hankintahakkuista ja niiden työllistämisvaikutuksista.

Ainiin, tulihan tuota käytyä pääsiäisen tienoilla Simojärvellä pilikilläkin. Lauantaina saatiin parikymmentä pienempää ahventa. Sunnuntaina ollut kova tuuli vei vähän tunnelmaa, mutta siika nostatti hymyn huulille. Juomusniemi ei petä. Sehän on se vanha viidakon sananlasku....

Graduseminaarissa tutkimussuunnitelma - arkistossa löytöjä

Tänään oli viimeinkin se päivä, että sain esitellä graduni tutkimussuunnitelman graduseminaarissa. Opponentilta löytyi ihan hyviä pointteja tutkimustehtävään, sekä historialliseen taustaan. Myös prof. Vahtola J. kaipasi historialliseen taustaan enemmän tietoa mm. siitä, miten isossajaossa erotettuja kruununmetsiä ennen käytettiin. Ranuan osalta tuosta ei voi paljoa sanoa, sillä sen verran vähän asukkaita oli noilla Simojärven saloseuduilla ennen isonjaon toimittamista, että ei kannattane kovin paljoa lähteä metsien käyttöä kuvailemaan. Mutta tutkimuskirjallisuudesta kyllä löytyy riittävästi tietoa yleisellä tasolla, joten täytyy vähän lisäillä ennen DJL:n palautusta.

Tutkimustehtävän osalta seminaarilaisten ja ohjaajan kehoitus oli, että ei lähtisi liikaa levittämään aihetta, vaan pysyttelisin Metsähallituksen merkityksen tutkimisessa. Gradun ykköskysymykseksi olenkin nostanut: Miten Metsähallitus l. metsähallinto toimi Ranualla ja mikä sen toiminnan merkitys oli vuosina 1905-1939?

Tarkoituksena on kuitenkin yrittää etsiä myös vastausta siihen kuinka suureksi aluemetsänhoitajan rooli muotoutui hoitoalueen johdossa? Aluemetsänhoitaja saattoi kuitenkin toimia vapaastikkin syrjäisellä hoitoalueellaan. Saa nähdä onko tälläinen oletus paikkaansa pitävä, vai olivatko ohjakset jossain muualla? Oletettavasti tämä kysymys tulee vastaan etenkin 1920- ja 30-luvuilla, jolloin Metsähallituksen piiritason hallinto muuttui ja tarkastuspiireistä siirryttiin piirikuntakonttorijärjestelmään.

Eilen maanantaina löysin viimein arkistosta myös Ranuan ja Ylisimon hoitoalueiden yhteiskartan. Oikeastaan kaivoin esiin kaksi eri karttaa kumpaisenkin hoitoalueen materiaaleista. Ylisimon arkistosta löysin hoitoalueiden yhteiskartan vuodelta 1923. Tämä kartta saa toimia tutkimukssani yleiskarttana, josta löytyy ennnen vuotta 1923 hoitoalueet erottanut rajankäynti. Toinen kartta oli vuodelta 1934 ja siihen on jo merkitty tietysti 30-luvun vaihteen ympärillä itsenäistyneet valtionmetsätorpat. Tuttuina uusina tiloina mainittakoon tietenkin esim. Perälä, Kultukka, Niheri, Jussila ja Penämö. Ohessa ote kartasta.

Tosiaan ajattelin että tutkimusrojektin yhteydessä pitäisin vähän tälläistä julkista kirjoittelupaikkaa, siitä miten homma etenee ja mitä mukavaa ja vähemmän mukavaa kohtaan.
Teen tällä hetkellä Oulun yliopistossa Suomen ja Skandinavian historian pro-gradu -tutkimusta. Aiheenani on Metsähallituksen Ranuan hoitoalueen historia 1905-1939. Suppeasti sanottuna tutkimukseni tarkoitus on selvittää mitä metsähallinnon tulo merkitsi, vuonna 1917 Pudasjärven, Simon ja Rovaniemen takamaista erotetulle Ranuan alueelle. Miten Metsähallitus toimi ja kuinka sen toiminta vaikutti ympäröivään yhteisöön.
Ranuahan oli suhteellisesti tarkasteltuna suurin kruununmetsätorppavaltaisin seutukunta.

Käyn parhaillaan läpi arkiston kirjemateriaalia. Mielenkiintoisimpia löytöjä ovat olleet metsänhoitajien kirjeiden jälkikirjoitukset, joissa he pohtivat pohjoisen ihmisten ylivoimaisuutta suomalaisten joukossa, mutta myös isänisän valtionmetsätorpan itsenäistymispaperit.