Graduseminaarissa tutkimussuunnitelma - arkistossa löytöjä

Tänään oli viimeinkin se päivä, että sain esitellä graduni tutkimussuunnitelman graduseminaarissa. Opponentilta löytyi ihan hyviä pointteja tutkimustehtävään, sekä historialliseen taustaan. Myös prof. Vahtola J. kaipasi historialliseen taustaan enemmän tietoa mm. siitä, miten isossajaossa erotettuja kruununmetsiä ennen käytettiin. Ranuan osalta tuosta ei voi paljoa sanoa, sillä sen verran vähän asukkaita oli noilla Simojärven saloseuduilla ennen isonjaon toimittamista, että ei kannattane kovin paljoa lähteä metsien käyttöä kuvailemaan. Mutta tutkimuskirjallisuudesta kyllä löytyy riittävästi tietoa yleisellä tasolla, joten täytyy vähän lisäillä ennen DJL:n palautusta.

Tutkimustehtävän osalta seminaarilaisten ja ohjaajan kehoitus oli, että ei lähtisi liikaa levittämään aihetta, vaan pysyttelisin Metsähallituksen merkityksen tutkimisessa. Gradun ykköskysymykseksi olenkin nostanut: Miten Metsähallitus l. metsähallinto toimi Ranualla ja mikä sen toiminnan merkitys oli vuosina 1905-1939?

Tarkoituksena on kuitenkin yrittää etsiä myös vastausta siihen kuinka suureksi aluemetsänhoitajan rooli muotoutui hoitoalueen johdossa? Aluemetsänhoitaja saattoi kuitenkin toimia vapaastikkin syrjäisellä hoitoalueellaan. Saa nähdä onko tälläinen oletus paikkaansa pitävä, vai olivatko ohjakset jossain muualla? Oletettavasti tämä kysymys tulee vastaan etenkin 1920- ja 30-luvuilla, jolloin Metsähallituksen piiritason hallinto muuttui ja tarkastuspiireistä siirryttiin piirikuntakonttorijärjestelmään.

Eilen maanantaina löysin viimein arkistosta myös Ranuan ja Ylisimon hoitoalueiden yhteiskartan. Oikeastaan kaivoin esiin kaksi eri karttaa kumpaisenkin hoitoalueen materiaaleista. Ylisimon arkistosta löysin hoitoalueiden yhteiskartan vuodelta 1923. Tämä kartta saa toimia tutkimukssani yleiskarttana, josta löytyy ennnen vuotta 1923 hoitoalueet erottanut rajankäynti. Toinen kartta oli vuodelta 1934 ja siihen on jo merkitty tietysti 30-luvun vaihteen ympärillä itsenäistyneet valtionmetsätorpat. Tuttuina uusina tiloina mainittakoon tietenkin esim. Perälä, Kultukka, Niheri, Jussila ja Penämö. Ohessa ote kartasta.

Tosiaan ajattelin että tutkimusrojektin yhteydessä pitäisin vähän tälläistä julkista kirjoittelupaikkaa, siitä miten homma etenee ja mitä mukavaa ja vähemmän mukavaa kohtaan.
Teen tällä hetkellä Oulun yliopistossa Suomen ja Skandinavian historian pro-gradu -tutkimusta. Aiheenani on Metsähallituksen Ranuan hoitoalueen historia 1905-1939. Suppeasti sanottuna tutkimukseni tarkoitus on selvittää mitä metsähallinnon tulo merkitsi, vuonna 1917 Pudasjärven, Simon ja Rovaniemen takamaista erotetulle Ranuan alueelle. Miten Metsähallitus toimi ja kuinka sen toiminta vaikutti ympäröivään yhteisöön.
Ranuahan oli suhteellisesti tarkasteltuna suurin kruununmetsätorppavaltaisin seutukunta.

Käyn parhaillaan läpi arkiston kirjemateriaalia. Mielenkiintoisimpia löytöjä ovat olleet metsänhoitajien kirjeiden jälkikirjoitukset, joissa he pohtivat pohjoisen ihmisten ylivoimaisuutta suomalaisten joukossa, mutta myös isänisän valtionmetsätorpan itsenäistymispaperit.